Noooooniin

Noooniin!

Viimeks ku kirjottelin ni olin toipumassa pienosesta kylkiluuvammasta ja seuraavana päivänä menossa treenaamaan. Noh, kyllähän mie treenaamaan pääsinki, mutta olo ei ollu huikee ja lapaluuhun sattu. Tunnin studiossa huitomisen jälkeen luovutin ja lähin salille.. En saanu rasittaa yläkroppaa liikaa ni päätin hölkätä juoksumatolla. Treenien jälkeen huomasin kotona, että mulla oli kuumetta.. En sitte voinu treenata muutamaan päivään ja perjantaina kävin sitten kuumeettoman päivän jälkeen taas vähän svingailemassa. Lauantaiks ja sunnuntaiks olin lupautunu töihin venemessuille, jos olo on ok. Olo oli turhautunu ku ei ollu pystyny treenaan ja joutunu istuun vaan kotona. Niimpä sitten lauantaina suuntasin nokkani kohti Göteborgin messukeskusta. Työnkuva ei ollu vielä matkalla täysin selvä ja ainoa asia mistä olin ottanu selvää oli, että hommaa ei tarvi tehä bikineissä. Mun työ oli sitten kaupata vesipumppua kaikille ohikulkeville.. Selitin ja demonstroin kui pumpputoimii ja miks se on pakko ostaa Smile. Sivuhommana pidin sinä lapsille dagista, ku 1-5-vuotiaat lapset keräänty aina ”mun altaan” ympärille ja ois niin mielellään tullu uimaan siihen ku vanhempien silmä vältti. On nyt sitte käyny tuo ruotsalainen venesanastoki tutuks. Sunnuntai-iltana jalat oli aika puhki seisomisesta, mutta pomo ylipuhu mut tuleen töihi seuraavakski viikonlopuks.. Maanantai-iltana huomasin sitte taas, että flunssa ja kuume oli tullu takas.. Nice. Toine viikko putkeen lepoo ja ehin taas tervehtyä perjantaiks. Lauantain ja sunnuntain olin taas töissä. Mut pyyettii töihin Tukholman venemessuillekki, mutta saas nyt nähä miten treeneiltä ja koululta ehtii.. Viikonlopun päätteeks näytin Jonille skypessä mun työvaatteet ja sitä huvitti suuresti, ku niissä lukee isolla ”Länsman”.. Eli siis sen pumpun nimi. Erään ihanan Tukiaisen on-off aviomiehen sukunimi sattuu olemaan sama..

Maanantaina sain taas alkaa treenaamaan normaalisti. Tehtiin pientä svingimuutosta Kattan kans ja huomenna laaditaan Anja Pärsonin fysioterapeutin kans mulle uus fysiikkaohjelma. Kävin näyttään lapaa/kylkiluita perjantaina Johanille ja se sano selän jo näyttävän paljon paremmalta (tai sen sanojen mukaan ”ser mycket roligare ut”). Kipu on ainaki melkeen täysin poissa!

P.S Oon pitäny hiljaiseloa blogissa, ku fiilis ei oo ollu sairastelujen ja sitä myötä treenien missaamisen vuoks katossa, mut nyt riittää taas virtaa muuhunki ku masisteluun Smile. Tää on klishee, tiedän, mutta ihan oikeesti.. urheilu tekee mut nii iloseks!

P.P.S En vieläkäään(!!!) saa lisättyä kuvia tänne, vaikka 10000 kertaa asiasta valittanu. Murrrr.

 

XOXO Linda

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*