Miten kävikään aprillipilan?

Aprillipäivä lähti hyvin käyntiin, muistin sen heti aamusta alkaen ja aattelin, että kukaan ei pääse kyllä tänään juksauttamaan mua.

Kävin koulussa tekemässä kognitiopsykologian tentin, johon lukeminen on ikävä kyllä vienyt vähän aikaa siltä olennaiselta, eli golfilta. Pojat puhu meiän fysiikkakoutsista ennen koulun alkua ja joku puhu jotain dopingista. Siitä se idea sitten lähti. Päätin vähän höynäyttää isää ja äitiä. Lähetin molemmille viestit

”Jouduin tänään dopingtestiin ja jään 100% varmasti kiinni. James (fysiikkakoutsi) on antanu mulle tammikuusta lähtien lihasten kasvuun vaikuttavia aineita.”

Loppuun jouduin lisäämään ”Eiku ainiin, tänää oliki aprillipäivä”, koska muuten pila ois ollu liian raaka. Isältä tuli nopeaa vastaus

”Voi perkele kun säikäytit”

Äiti ei vastannu ollenkaan. Malttamattomana sitten soitin äidille 15min myöhemmin ja kysyin saiko viestin. Äiti oli kaupassa eikä ollu ehtiny lukea viestiä loppuun. ”Mitä sää nyt oot oikeen tehny”. Ääni ei ollu vihanen vaan surullinen ni sanoin heti, että ”eiku aprillipäivä”. Äiti vastas, että ”huono ajotus ku rasmuski makaa kuoleman kielissä kotona ja se pitää lopettaa, ni ei jaksais nyt yhtään enää lisää taakkaa.”

Rasmus on meiän 7-vuotias toypuudeli, joka on ehkä kaikista rakastetuin perheenjäsen (tullu tutuks monille golfareillekki, ku se kulkee isän kainalossa golfkisoja kattomassa. Linnan Tommi tais päätyä kerran jopa haukkumaan KurkGolfin toimaria homoks Rampea puolustaessaan). Itku siinä tuli MUTTA aattelin kuitenki, että äiti laitto takas aprillipilan… Vaan eipä laittanu. 🙁

 

Toivottavasti muiden aprillipilat sujuu paremmin! 🙂

 

Linda

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*