Pitkästä aikaa

Pontus tuli tänne viikko sitten ja vaihto työpaikkaa (työpaikkansa sisällä) kesken reissun ja saaki olla täällä suunniteltua pitempään. Oikeastaan tuntuu, että aina, kun tänne tulee joku kyläileen ni visiitti venyy noin viikolla tai parilla. Se kertoo aika paljon Halmstadista, tai sitten vaan musta? 🙂 Charlotta, eli siis mun pikkusisko, tulee tänne perjantaina eikä paluulippua oo vielä tilattu.

 Viime viikko oli aika kova. Keskiviikkona tuli testailtua vähän jaksamisen rajoja.. Lähin kentälle 8.30 ja päivä oli pulkassa 22.35. Se piti sisällään 7h treeniä/opastusta ja 11 reikää peliä, 1,5h fysiikkatreenit, kauppareissun ja meileihin vastailua. Olin niin puhki. Ruuan söin kolmella tuolilla maaten ja kauhoin lautaselta ruokaa suuhun (poikien avustuksella). Torstaiaamuna huomasin fysiikkatreenin jälkeen, että mulla on kuumetta ja loppupäivä meniki lepäilessä. Jalat on edelleenki niin jumissa siitä treenistä, että puttiasennonki ottaminen kiristää takareisiä.

Tänään kesken meidän puttikisan mulla soi puhelin. Pontus ja Joni luuli, että olin vähintäänki päässy johonki Euroopan Tourin kisaan mukaan ku niin ilosena puhelimeen piipitin… Mutta ei, homma meni näin: oltiin kaupassa yks päivä ja siellä oli semmonen arvonta jättipääsiäismunasta (2450g eri maraboujuttuja), enkä suostunu menemään ohi siitä ennen ku olin saanu osallistua siihen… Ja niin osallistu sitten Joniki. No aamulla ne soitti mulle, että voitin!! Ja nyt se on haettu onnellisesti kotiin. Se avataa vasta ku Charlotta tulee tänne ja se on siihen asti nippusiteillä lukittuna (ei oo vitsi). Kuva siitä löytyy facebookista ”Lindalle Herkkubuffet”-sivuilta.

Ainii, eilen golfkentän parkkiksella viereisestä autosta lyötiin ikkuna sisään ja vietiin kaikki arvokas ku auton omistaja oli 15min rangella. Tosi avara paikka, mutta kukaan ei nähny mitään. Eli pitäkäähän kaikki arvokas poissa näkyviltä siellä autoissa!

 

Linda


 


HOLE- eiku MAN-IN-ONE

Säät, kentät ja golf paranee päivä päivältä. Tylösand avaa ensimmäisenä Halmstadissa greenit nyt perjantaina. Väylillä ja forella pitää lyödä matolta, mutta raffista saa lyödä ihan maasta. Eli hand-wedgellä raffiin vaan, jos pallo päätyy väylälle. Haverdal, mikä on yks meiän koulun ”sopimuskentistä”, aukasee kans viikonloppuna kesägreenit. Parissa päivässä alkanu koko Halmstad vihertään.

Staffan, eli maajoukkuekoutsi, kävi täällä tänään tarkastamassa miten golf on menny eteen päin ja mihin seuraavan kuukauen ajan kiinnitän treenissä eniten huomiota. Katta vahtii täällä, että teen asiat mitä Staffan ehdottaa ja James, että oon fyysisesti tarpeeks vahva.

Peli on jo aika hyvää, pelasin sen IPad2 kentän pari päivää sitten -1. Silläki saatto olla osuutta asiaan, että vaatekerroksia oli 3 vähemmän, ku sai t-paiassa pelailla. 6 lyöntiä enää matkaa ipad2:een!! Sain wilsonilta uudet mailat (FG Tourit) teräsvarsilla ja mikä vielä tärkeämpää vaaleenvihreillä gripeillä!!!!Smile Aiemmin mulla oli wilsonin ci9:t grafiittivarsilla. Lyöntimitat muuttuu aika paljon ja siksipä meninki Haverdaliin tsekkaamaan uudet mitat. Alotin mun 58-wedgellä ja etenin pikkuhiljaa maila mailalta. Joni katto mihin pallot tuli alas ja otti kiikarilla mitan. Musta kuitenki tuntu, että se ei ollu tarpeeks tarkkana ni aloin sitten lyödä suoraan sitä kohti. Pitchillä sadasta metristä pallot tipahteli sen viereen 5m säteelle. Aurinko paisto mun lyöntisuunnasta ja palloja oli vissin vähän hankala bongata. Minkä mää unohin. Ja jätin huutamatta fore, ku pallo lähti suoraa sitä kohti. No sitten kuulu ”MOKS”. Jonilla oli maila jalkojenvälissä vyötäröä vasten. Pallo osu gripin alareunaan ja tipahti sen jälkeen sen jaloille. Mun eka MAN-IN-ONE siis! Se selvis onneks pienellä mustelmalla vaan ja pysty jatkaa mittaamista, mutta siirty 10m vasemmalle. Seuraava pallo tipahti metrin päähän.

Oon mää kerran ennenki osunu kyllä ihmistä pallolla ilmassa, mutta se oli vaan chippi. Oltiin Tornion par-3 kentällä Pontuksen kans kiertämässä ja kolmosreiällä alko  tapahtuun. Se on 35m pitkä ja ekan lyönnin jälkeen matkaa oli n.15m. Siitä sitten chippi ja ”naps” Pontusta selkään. Se suuttu niin paljon, että vaikka olin sillon n. 8-vuotias ni tilanne on porautunu syvälle mieleen. Pontus on tulossa tänne kai viikonloppuna, vois testata, että suuttuuko se edelleenki pikku osumasta yhtä paljon. Wink

 

Linda


 

 


 

Miten kävikään aprillipilan?

Aprillipäivä lähti hyvin käyntiin, muistin sen heti aamusta alkaen ja aattelin, että kukaan ei pääse kyllä tänään juksauttamaan mua.

Kävin koulussa tekemässä kognitiopsykologian tentin, johon lukeminen on ikävä kyllä vienyt vähän aikaa siltä olennaiselta, eli golfilta. Pojat puhu meiän fysiikkakoutsista ennen koulun alkua ja joku puhu jotain dopingista. Siitä se idea sitten lähti. Päätin vähän höynäyttää isää ja äitiä. Lähetin molemmille viestit

”Jouduin tänään dopingtestiin ja jään 100% varmasti kiinni. James (fysiikkakoutsi) on antanu mulle tammikuusta lähtien lihasten kasvuun vaikuttavia aineita.”

Loppuun jouduin lisäämään ”Eiku ainiin, tänää oliki aprillipäivä”, koska muuten pila ois ollu liian raaka. Isältä tuli nopeaa vastaus

”Voi perkele kun säikäytit”

Äiti ei vastannu ollenkaan. Malttamattomana sitten soitin äidille 15min myöhemmin ja kysyin saiko viestin. Äiti oli kaupassa eikä ollu ehtiny lukea viestiä loppuun. ”Mitä sää nyt oot oikeen tehny”. Ääni ei ollu vihanen vaan surullinen ni sanoin heti, että ”eiku aprillipäivä”. Äiti vastas, että ”huono ajotus ku rasmuski makaa kuoleman kielissä kotona ja se pitää lopettaa, ni ei jaksais nyt yhtään enää lisää taakkaa.”

Rasmus on meiän 7-vuotias toypuudeli, joka on ehkä kaikista rakastetuin perheenjäsen (tullu tutuks monille golfareillekki, ku se kulkee isän kainalossa golfkisoja kattomassa. Linnan Tommi tais päätyä kerran jopa haukkumaan KurkGolfin toimaria homoks Rampea puolustaessaan). Itku siinä tuli MUTTA aattelin kuitenki, että äiti laitto takas aprillipilan… Vaan eipä laittanu. 🙁

 

Toivottavasti muiden aprillipilat sujuu paremmin! 🙂

 

Linda