Taas vauhdissa!

Kirjoitettu tiistaina, mutta koneesta loppu akku eikä meillä ollu adapteria.. =)

1. 11th hole in Crete 2. Greek salad in Greece 3. Tough lie 4. My clubs after the flight 5. Our hotel restaurant 6. 4000 year old vessels

Blogikreta  blogikreta3  blogikreta0 blogikreta4  blogikreta6   blogikreta5

 Toissa viikolla oltiin Azoreilla ja pelasin kauden parhaan kisani. Tulin kisassa neljänneksi, mikä tuntu paremmalta, kuin ykskään sijoitus LETASilla ikinä.. Viime viikko pelattiin Kreetalla ja olin siellä lopulta 19.. Tällä viikolla pelaamme kauden viimeisen kisan Englannissa. Matka Kreetalta tänne ei sujunu ihan sen tavallisimman kaavan kautta..

 Meille annettiin kisan kautta diili Aegean airlinesin lennoille. Yritin ensin kysellä lentoja Kööpenhaminasta Heraklioniin, mutta sopivaa matkaa ei löytynyt. Sen jälkeen tiedustelin, että löytyisikö sitten lentoja Heraklionista Lontooseen ja sain myöntävän vastauksen varaustunnuksineen. Ohessa oli myös kaksi riviä kirjaimia (ei sanoja tai kaupunkeja) ja numeoita, mistä näin lennon ajat. Kun sitten 05.30 olin lentokentällä, niin bag tageja laittaessa huomaan, että minua ollaan laittamassa Kööpenhaminaan eikä Lontooseen. Ilmotan virheestä ja virkailijat sanovat huvittuneena, että ”ei, kyllä sinä olet Kööpenhaminaan menossa”. Menin äkkiä Aegeanin luukulle ja selitin tilanteen ja päätin samantien, että Köpikseen en nyt ainakaan lennä. Nainen Aegeanin luukulla ei pystynyt vaihtamaan lentoa heti, koska lennot oli myyty meille pelaajille erikoishinnoilla ja heidän päätoimisto aukeaisi vasta 09.00.. Ehdotti sen sijaan, että ostaisin uuden lipun 400 eurolla. Päätin jäädä odottamaan toimiston aukeamista ja he varasivat minulle paikan 11.20 lähtevästä koneesta. Lopulta 10min ennen tämän 11.20 lennon lähtöä he korjasivat virheensä ja laittoivat uuden lipun ja pääsin kohti oikeata osoitetta..

Tähän ei kuitenkaan päivän hankaluudet loppuneet.

Olin vuokrannut auton Heathrowlta ja minun oli tarkoitus hakea tämän viikon kämppikseni Stanstedtin lentokentältä. Linnea joutui ottamaan bussin ja taksin kentälle, koska olin perillä viisi tuntia suunniteltua myöhemmin.. Ja kun vihdoin pääsin hakemaan autoa vuokraamosta, niin sitä autoa ei ollutkaan paikalla. Sain kuitenkin sitten toisen auton käyttöön pienen säädön jälkeen.. Niin ja tosiaan tämä liikenne on vasemmanpuoleinen. GPS:ää minulle ei ollut, vaan suunnitelma oli, että Linnea ottaa kotoa mukaan.. Otin printscreenin kartasta ja reittiohjeista ja sitten vain kaasupohjaan (Tiesin kyllä siinä vaiheessa, etten ehtisi pelaamaan harkkakierrosta ja kisa olisi selvittävä 9 reiän harjoittelulla). Ensimmäiset 2 tuntia meni helposti motarilla.. Mutta sitten tuli pimeää ja tiet kapenenivat. Ja kuinka ollakkaan! Tie mitä minun piti ajaa olikin suljettu.. Ei muuta, kun intuitiolla eteenpäin.. Kun olin ajanut täysin yksin pilkkopimeässä 20min ja näin, että vastaan tulee auto, niin voin kertoa, että alko vähän jännittää, että ajanko nyt oikealla puolella. Vai vasemmalla 😉 ? Ja öh, mikä on näille oikea!? Noh, selvisin jollain uskomattomalla säkällä perille ilman, että ajoin kertaakaan harhaan. En ymmärrä vieläkään.. En nähnyt viimeiseen 45 minuuttiin edes huoltoasemia tai kauppoja.

Olin perillä vähän seitsemän jälkeen ja menimme Linnean kanssa syömään. Tilasin ruuaksi tagliatellen vuohenjuustolla ja vihanneksilla.. Kun tarjoilija sitten toi eteeni pasta carbonaran niin oli hankala pidätellä naurua.. Enkä pystynyt edes sanomaan, että tilasin kyllä taas jotain ihan muuta. Mutta mokahan oli huomattavasti pienempi, kuin päivän aiemmat pienet virheet. Pienet..

 Kisa starttaa tosiaan huomenna. Sain pelata tänään 9 reikää ja kävelin toiset 9. Menin kierroksen jälkeen putsaamaan kenkiä (täällä on tosi kurasta) ja tuskailin, kun edessä olevalla kesti, kesti, kesti ja kesti. Kun se sitten vihdoin katsoi ylös ja ojensi mulle puhaltimen ”there you go”niin huomasin, että se oli Westlifen Bryan McFadden. Koitin äkkiä pyyhkiä sen häntä varten valmistelemani tuiman ilmeen kasvoilta pois ja tavoitella jotain hymyn tapaista. Oli varmasti success.

 

Puss o kram

 Linda

 

 

Viime viikko Helsingissä

Oon viettäny viikon Helsingissä treenaten. Lensin Ruotsista viikko sitten ja majotuin taas jälleen kerran Marikan luona Pasilassa. Oltiin tiistaina kuvaamassa yhtä videota Alastaro Circuitissa Granbergin Joonaksen ja meidän manageritoimiston kanssa. Makeita klippejä! Odotan innolla, että nään valmiin version, sitä oli tosi hauska tehdä!!

 Loppuviikoks Pulp Agency oli varannu mulle treenejä Kytäjällä Timo Rauhalan kanssa. Rauhala on mm. Ilosen ja Minnin valmentaja. Oon tuskaillu tulosten kanssa koko kesän.. Okei, oon pelannut tasasesti, mutta pää on todella jumissa, kun korttiin ei ole kirjotettu yhtään kunnon alle parin kierrosta. Oon yrittäny kaikkea mahdollista enkä oo saanu ratkastua sitä yksin tai oman valmentajan kanssa. Oli virkistävää saada kommenttia toiselta valmentajalta.. En odota, että kaikki muuttuu kuin salamaniskusta, mutta sain vähän uutta näkökulmaa ja asioita mitä treenata. Golf on pienestä kiinni. Oon kyllästyny pelaamaan 72-77 tuloksia, mutta en oikeastaan ole antanut itselle mahdollisuutta pelata paremmin, vaan vetäny mahdollisimman varovasti ja bogeja vältellen. Nyt aion antaa itelle tsäänssin pelata kunnon kiekan. Se voi tietenki johtaa siihen, että korttiin merkataan 100 lyöntiä, mutta oonpahan ainaki yrittäny muuttaa kurssia.

 Lauantaina tein comebackin Finnish Tourille neljän vuoden tauon jälkeen. Kädäyksen merkeissä kylläkin.. Marika pelasi viimeistä kierrosta Vuosaaren osakilpailussa ja lähdin mukaan auttamaan. Tyttö pelas nätisti kauden parhaansa ja tuli kisassa kolmanneksi.

 Illalla juhlittiin mun synttäreitä golftyttöporukalla (2pv etuajassa). Syötiin eka golfkakkua Marikan luona ja sen jälkeen iskettiin korkkarit jalkaan ja suunnattiin Helsingin yöhön. Käytiin kuluttamassa Wäinön ja Baker’sin tanssilattiaa ja koitettii löytää osalle sinkkutytöistä sulhasia. Saalis oli ikävä kyllä köyhä. Tytöt nauraa mulle, ku nään aina punasta, kun katon miten miehet on pukeutunu Suomessa baariin. Ruotsissa miehet lähtee ulos paitapuseroissa tai puvuntakeissa, sillon tällöin T-paidoissa.. Huppareissa ei useimpiin paikkoihin pääse sisään. Ja tytötkään ei aina pääse baareihin, jos jalassa on Converset. Ruotsalaiset on tosi pinnallisia (anteeks nyt vaan), mutta niillä on yleensä etiketti ja tyyli hallussa.

 Eilen selvittiin kahville keskustaan jo ennen kahtatoista tapaamaan Korkeilan Annikaa ja kahvittelemaan. Golfkausi on Suomessa jo melkeen lopuillaan mikä tarkottaa, että siirryn Halmstadiin talvehtimaan. Se tarkoittaa myös, että nään mun suomalaisia kavereita vähän vähemmän. Laittaa harkitsemaan Suomeen muuttoa.

 Tänään pakkasin taas laukut ja syntymäpäivä menee aikalailla Teneriffaa ja todennäköisesti kauden viimeistä Eurooppa Tourin kisaa kohti lentäessä. Ehdin kuitenkin ennen lentoa lounastamaan mun managerin kanssa Pastorissa. Huikee ruoka ja kiva paikka.

 

blogi25  blogi251 

blogi252  blogi253

Puss och kram

Linda

 

Maanantailta

Oon viettäny viikon Helsingissä treenaten. Lensin Ruotsista viikko sitten ja majotuin taas jälleen kerran Marikan luona Pasilassa. Oltiin tiistaina kuvaamassa yhtä videota Alastaro Circuitissa Granbergin Joonaksen ja meidän manageritoimiston kanssa. Makeita klippejä! Odotan innolla, että nään valmiin version, sitä oli tosi hauska tehdä!!

 Loppuviikoks Pulp Agency oli varannu mulle treenejä Kytäjällä Timo Rauhalan kanssa. Rauhala on mm. Ilosen ja Minnin valmentaja. Oon tuskaillu tulosten kanssa koko kesän.. Okei, oon pelannut tasasesti, mutta pää on todella jumissa, kun korttiin ei ole kirjotettu yhtään kunnon alle parin kierrosta. Oon yrittäny kaikkea mahdollista enkä oo saanu ratkastua sitä yksin tai oman valmentajan kanssa. Oli virkistävää saada kommenttia toiselta valmentajalta.. En odota, että kaikki muuttuu kuin salamaniskusta, mutta sain vähän uutta näkökulmaa ja asioita mitä treenata. Golf on pienestä kiinni. Oon kyllästyny pelaamaan 72-77 tuloksia, mutta en oikeastaan ole antanut itselle mahdollisuutta pelata paremmin, vaan vetäny mahdollisimman varovasti ja bogeja vältellen. Nyt aion antaa itelle tsäänssin pelata kunnon kiekan. Se voi tietenki johtaa siihen, että korttiin merkataan 100 lyöntiä, mutta oonpahan ainaki yrittäny muuttaa kurssia.

 Lauantaina tein comebackin Finnish Tourille neljän vuoden tauon jälkeen. Kädäyksen merkeissä kylläkin.. Marika pelasi viimeistä kierrosta Vuosaaren osakilpailussa ja lähdin mukaan auttamaan. Tyttö pelas nätisti kauden parhaansa ja tuli kisassa kolmanneksi.

 Illalla juhlittiin mun synttäreitä golftyttöporukalla (2pv etuajassa). Syötiin eka golfkakkua Marikan luona ja sen jälkeen iskettiin korkkarit jalkaan ja suunnattiin Helsingin yöhön. Käytiin kuluttamassa Wäinön ja Baker’sin tanssilattiaa ja koitettii löytää osalle sinkkutytöistä sulhasia. Saalis oli ikävä kyllä köyhä. Tytöt nauraa mulle, ku nään aina punasta, kun katon miten miehet on pukeutunu Suomessa baariin. Ruotsissa miehet lähtee ulos paitapuseroissa tai puvuntakeissa, sillon tällöin T-paidoissa.. Huppareissa ei useimpiin paikkoihin pääse sisään. Ja tytötkään ei aina pääse baareihin, jos jalassa on Converset. Ruotsalaiset on tosi pinnallisia (anteeks nyt vaan), mutta niillä on yleensä etiketti ja tyyli hallussa.

 Eilen selvittiin kahville keskustaan jo ennen kahtatoista tapaamaan Korkeilan Annikaa ja kahvittelemaan. Golfkausi on Suomessa jo melkeen lopuillaan mikä tarkottaa, että siirryn Halmstadiin talvehtimaan. Se tarkoittaa myös, että nään mun suomalaisia kavereita vähän vähemmän. Laittaa harkitsemaan Suomeen muuttoa.

 Tänään pakkasin taas laukut ja syntymäpäivä menee aikalailla Teneriffaa ja todennäköisesti kauden viimeistä Eurooppa Tourin kisaa kohti lentäessä. Ehdin kuitenkin ennen lentoa lounastamaan mun managerin kanssa Pastorissa. Huikee ruoka ja kiva paikka.

 

blogi25  blogi251 

blogi252  blogi253

Puss och kram

Linda