Blog

Kuulumisia ja Valley-kentän erikoisuudet!

Kirjoittettu sunnuntaina 23.8

Pelasimme Linda Henriksson Openin viime viikolla Hill Sidessa. Pelimuotona oli Texas Scramble ja sen lisäksi kaikki joukkueet kohtasivat minut Hillin neljännellä väylällä beat the pron merkeissä. Haasteena oli, että jos joku ryhmästä onnistui lyömään lähemmäs lippua kuin minä, jaettiin koko joukkueelle lahjakortit GolfPointiin. Suuri kiitos kaikille osallistujille ja niille, jotka olivat järjestämässä kisaa.

Tässä vähän kisan palkintoja.

blogilho00   blogilho01

 

Olin myös toisessa kilpailussa tällä viikolla haastamassa pelaajia lähimmäs lippua kisassa. Ford järjesti Ford Business Golfin Peuramaalla, missä myös esiteltiin uutuuksia.

blogilho8

Tällä viikolla harjoittelin ja pelasin tuttuun tapaan Hill Sidessa. Kävin myös treenaamassa Timo Rauhalan kanssa alkuviikosta Talissa, missä pelattiin nyt viikonloppuna legendaarinen Erkko Trophy. Se herätti paljon muistoja omasta viiden vuoden takaisesta voitostani. Se oli amatööriurani hienoin saavutus.

Kuva Erkko Trophyn jatkoilta 2010. Voittoani oli juhlistamassa mm. Marika ja Rosa. Toisessa kuvassa sama kolmikko tällä viikolla tasan viisi vuotta myöhemmin. 

blogilho1 blogilho2

 

 

 

Tämän viikon fysiikkatreenit oliva rankkoja.. Teen kisaviikoilla vain kevyitä treenejä, joten oli ihanaa päästä nyt laittamaan kroppaa lujille. Kumma juttu, mutta oikeastaan pidän träningsvärkistä (eikö joku voisi keksiä sille sanan suomeksi!!!).

Matti Santtila vetämässä minulle ja Henri Satamalle treenejä.

blogi lho 2

 

 

 

 

Ensi viikolla LET access tulee vihdoin Suomeen. Torstaina pelaamme Pro-Amin ja itse kilpailu pelataan perjantaista sunnuntaihin. Paikalla on lähes kaikki suomalaiset naisammattilaiset ja amatööreistäkin parhaat (Jenkeissä opiskelevia lukuunottamatta). Toivottavasti mahdollisimman moni tulee seuraamaan kilpailua Vihtiin!

Tässä muutamia reikiä, mitkä minusta ovat Hill Siden Valley-kentällä erityisiä.

1. väylä:

Valley-kenttä alkaa pitkällä par 3 väylällä, missä on todella suuri korkeusero. Matkaa lipulle on n. 185m ja pallo lyödään alas laaksoon. Greenin oikeaa puolta reunustaa vesieste ja tuuli saattaa vaikuttaa vahvastikin palloon, mitä teeltä tuulensuojasta ei välttämättä huomaa lyöntiin valmistautuessa.

5. väylä:

Tämä on pitkä par 4, missä vastatuuleen olen itsekin lyönyt joskus driven, puukolmosen ja wedgen. Myötätuuleen reikä on hieman lyhyempi, mutta matkaa jää kakkoslyöntiin silti yleensä yli 160 metriä. Lyön pidemmälle kuin useimmat, joten varsinkin lyhytlyöntisille kova väylä! Tämä on yksi pisimpiä reikiä, mitä LETaccessilla olen pelannut.

9. väylä:

Etuysin viimeinen reikä pelataan kovaan ylämäkeen. Avaus on sijoitettava väyläpuulla n. 120 metrin päähän greenistä, jotta lippua pääsee lähestymään tasaiselta alustalta. Tuulella on väylällä iso rooli. Se puskee mielellään tällä kapealla väylällä joko outtiin päin tai suoraan vastaan. Suurin haaste tällä väylällä on kuitenkin kentän kaltevin greeni, joka kallistaa vahvasti vasemmalle.

13. väylä:

Ehdottomasti birdie-reikä. Väylä on lyhyt par 5, jonka yleensä pääsee vastatuuleenkin kahdella lyönnillä aivan greenin tuntumaan. Edessä on kuitenkin bunkkeri, mikä kerää varmasti monien pelaajien pallot. Viheriö on aika pieni ja kalteva, mutta silti tämä reikä on mielestäni kentän helpoin.

18. väylä:

Vaikeimpia lopetusreikiä, mitä olen pelannut. Olemme ainakin aiempina vuosina pelanneet tämän valkoisilta. Reikä on pitkä, tuuli puhaltaa yleensä vastaan ja greenille on todella kova nousu. Lähestyin viime vuonna puukolmosta ja pitkää rautaa. Viheriö on kaksitasoinen ja pelaajien on oltava oikealla tasanteella tai muuten on suuri kolmenputin riski. Greenin oikealla puolella on syvä pieni bunkkeri, mikä on moneen kertaan napannut palloni, vaikka lyönti on näyttänyt koko matkan loistavalta. Hiekkalyönti sieltä on vaikea, oli lippu sitten missä tahansa. Hieno lopetus väylä, missä voi tulla parinkin lyönnin ero! Birdieitä tuskin nähdään.

Puss o kram,

Linda

Mun kesä!

Kesä on mennyt hyvin pitkälti harjoitellessa. Kävin Torniossa vanhempieni luona ja saimmekin lähes koko perheen koolle, kun veljeni tuli tyttöystävänsä kanssa Ruotsista käymään. Niklaksen tyttöystävä muuttui itseasiassa Tornion reissun aikana kihlatuksi. Pikkusisko on aina viikonloput Torniossa, kun opiskelee Oulussa lääkäriksi. Oikea kesäloma ei minulle tule kuuloonkaan, mutta treenien jälkeen olen kyllä yrittänyt tehdä kesäisiä juttuja. Mansikoita, jäätelöä, piknikiä ulkona, talviturkinheittoa ja yhtenä iltana jopa Linnanmäki (Kiitos Emma). Aurinkoa en ole ottanut kertaakaan ja rusketusrajoistani tulee kommenttia niin sosiaalisessa mediassa, kuin lasten suusta lähikaupassakin.. Kaikki vapaa-aikakin on oikeastaan tullut vietettyä toisten golfareiden kanssa.

Varoitan jo alkuun, että julkaisen nyt monta kuvaa, vaikka paljon oli julkaisukelvottomiakin. Yhdessä mm. eräs henkilö pesee hampaita tiskiharjalla hävityn golfbetsin jälkeen. Puhtaalla sentään.

1. Kaverin 30-vuotisjuhliin lähdössä ja 7000 seuraajaa instagramissa

2. Keskiyöngolfit Torniossa. Perheen miehet vastaan naiset.

3. Uusi palautumista seuraava toiminto Suunto ambit 3:ssa.

4. Talviturkin heitto. On jäänyt kesän ainoaksi uintikerraksi.

5. Emman kanssa Lintsillä hurja meininki. Maailmanpyörässä.

blogielokuu9         blogielokuu10

blogielokuu12 blogielokuu14

blogielokuu15

Olen pelannut tähän mennessä seitsemän Euroopan kiertueen kisaa ja kaksi sen haastaja kiertueen kilpailua. En ole ollut kauhen tyytyväinen viimeisen kuuden viikon tuloksiini, mutta silti peli on tuntunut todella hyvältä. Siksi varmaan olenkin ollut pettynyt. Lyön hyvin ja greeniosumia on koko ajan hyvä määrä, joten eväät tuloksen tekoon on, mutta jotain puuttuu silti. Todennäköisesti yritän niin kovasti tehdä kaiken täydellisesti, että putti menee väkinäiseksi.

Kolmessa viimeisimmässä kisassa tulos on kaatunut triploihin ja tupliin, jotka korttiin on merkattu epäonnistuneiden avauslyöntien jälkeen. Teeltä pelaaminen on aina ollut vahvuuteni, joten huonot lyönnit ovat nyt tulleet aivan puskista ja usein myös päätyneet sinne.

Viime viikolla olin kierrosta -2 erittäin varmalla pelillä, kunnes avaus hybridillä lipsahti rotkoon ja varapallo oli mennyt väylän puhki puun juureen. Keräsin siitä vielä itseni, mutta loppurei’illä otin väärän mailan teeltä, päädyin bunkerin lippaan ja siitä lyödessä pallo kimposi itseeni. Sen jälkeen oli aika avuton olo. Toisena päivänä peli oli edelleenkin hyvää ja varmaa, mutta putit löytyivät aina kupin reunalta.

Paljon hyvääkin kentällä on tapahtunut. Tein esim. Englannissa yhteen kierrokseen kaksi eaglea ensimmäistä kertaa elämässäni. Pelasin siinä kisassa myös viimeiset viisi reikää -5.

Lisää kuvia!

1. Tsekeissä oli todella kuuma.

2. Marikan kanssa Saksassa harkkapäivänä.

3. Par 3 Pilsenissä.

4. Pääsimme käymään 1,5 tunnin kiertueen Pilsner Urquellin panimossa.

5. Tytöt valmiina kisaan.

6. Paikallista herkkua eli raakaa lihaa leivän kanssa. Erittäin hyvää. Tämä ei tuntunut edes eksoottiselta, koska isä veteli vieressä possun polvea.

blogielokuu5        blogielokuu8  blogielokuu7      blogielokuu6  blogielokuu4                 blogielokuu16

Seuraava kilpailuni on täällä Suomessa kotikentälläni. Pelaamme LETAS osakilpailun Hill Sidessä elokuun viimeinen viikonloppu. En ole ikinä pelannut iso kilpailua kotiareenalla, joten odotan kisaa innolla. Kaikki Suomen naisammattilaiset ovat mukana Mineaa lukuunottamatta. Viikko sen jälkeen pelaamme Eurooppa Touria Vasatorpissa, mikä on 45minuuttia Halmstadista, eli kaupungista missä ennen asuin. Pelasin kisan viime vuonnakin, joten kenttä on tuttu. Tuntuu kuin pelaisin kaksi kotikisaa putkeen..

No muutama vielä..!

1. Edistystä fysiikkatreeneissä, kaksi leukaa!

2. Harjoittelua Hill Sidessa.

3. Lenkkimaisemat Hietsussa

4. Linda Henriksson Openin jälkeen iloisena, kiitos!

 

blogielokuu13   blogielokuu11 Blogielokuu2    blogielokuu3

Loppukevennys kirjoitukseeni.. Asiat menee reissuisssa harvoin niin kuin Strömsössä ja aattelin nyt jakaa niistä muutaman teidän kanssa:

Otin Saksan kisassa vahingossa bägiini kaksi tileistin palloa, jotka olin saanut pro-am kaveriltani lahjaksi omalla logollaan. Minulla ei ikinä ole muita palloja, kuin Wilson Staffeja mukana. Meillä on kisoissa yhdenpallonsääntö = saa pelata ainoastaan yhdellä merkillä ja yhdellä mallilla. Tämä tarkoitti sitä, että minun oli selvittävä neljällä Wilson Staffilla koko kierros. Neljä on tottakai riittävästi, mutta yleensä pidän varoiksi kuutta palloa bägisssä.

Samassa kisassa Marika Voss oli viimeisellä kierroksella mailapoikanani. Pyysin puukolmosta bägistäni ja Marika sanoo, ettei sellaista löydy. Osoitin mailaa, Marika ojensi sen ja löin. Lyönnin jälkeen Marika käski minun tarkastamaan mailani ja huomasin sen olevan puuvitonen. On vieläkin mysteeri kuinka monta viikkoa olen pelannut puuvitosella puukolmosen sijaan. Epäselvää myös, että olenko ikinä edes omistanut puukolmosta.

Tsekeissä isäni tuli minulle kädiksi. Toisena päivänä isän luottokorttia ei löydy mistään. Hän oli ottanut sen pois lompakostaan, kun ei halunnut kaupungilla kuljettaa kaikkia kortteja samassa paikassa. Isä käänsi koko hotellihuoneen ympäri. Muisteli laittaneensa kortin kenkään, mutta korttia ei löytynyt niistäkään. Kortti kuolletettiin ja aloimme tehdä lähtöä kentälle. Tässä vaiheessa kortti löytyi. Se oli kengässä. Kengässä, joka oli isällä jalassa.

Ensimmäisenä kisapäivänä kentälle lähtiessäni muistin, että minulla on yksi ylimääränen maila. Bägi oli minulla jo selässä ja otin rautanelosen siitä pois. Kentällä huomaan, että rautanelonen on edelleen bägissä ja olin sen sijaan jättänyt hotellille rautaseiskan. En tiennyt itkeä vai nauraa, mutta valitsin jälkimmäisen.

Jaksoiko kukaan lukea loppuun?

 

Puss och kram,

Linda

 

Sveitsi, Gams

Tällä viikolla golf vei meidät Sveitsin Gamsiin. Pelasin LET accessin osakilpailun, koska Eurooppa Tourin kisoja on täydestä kategoriasta huolimatta vähän. LET oli tämän viikon Kiinassa, mutta suomalaisista ainoastaan Ursula ja Noora pääsivät mukaan viime vuoden meriittiensä perusteella. Lähdemme koko poppoo keskiviikkona Turkkiin ja siksi halusinkin alle yhden kilpailun, jotta tauko kisojen välillä ei olisi niin suuri. On aina ihan eri asia pelata numerolappu rinnassa kuin kisailla Suomessa kavereiden kanssa. Olosuhteetkin ovat kisapaikoilla yleensä paremmat.

Olin pelannut Gamsin kentän viime vuonnakin, joten sinne tuntui mukavalta lähteä. Kenttä on tuulinen peltokenttä hitailla greeneillä ja n. puolimetriä korkeilla kukkaniityillä, mistä palloa ei löydä millään. Väyläosumat siis ratkaisevassa osassa. Kaupunki on erittäin pieni, mutta maisemat ovat aivan mielettömät. Se sijaitsee ihan Itävallan ja Lichtensteinin rajalla, molempiin alle 15min matkaa. Kisan jälkeen ajelimme itseasiassa Lichtensteiniin 1500 metrin korkeuteen kahville ja maisemia katselemaan. Harvinaista, että reissulla tulee nähtyä muuta kuin lentokenttä, golfkenttä ja hotelli.

Blogi Sveitsi 1       blogi sveitsi 5 blogi sveitsi 6

Olin kisassa T19. Pelasin ensimmäisenä päivänä kauden parhaan kierrokseni. Korttiin merkattiin 68 lyöntiä viidellä birdiellä ja yhdellä bogeyllä. Peli ei ollut mitenkään erikoista, mutta johdin silti kisaa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Kahdessa viimeksi pelaamassani kisassa olen siis jossain kohtaa kilpailua ollut johdossa! Mitä useammin siihen tilanteeseen pääsee, sitä enemmän siitä oppii ja sitä vähemmän sitä jännittää. Kaksi viimeistä päivää olivat lyönnillisesti ehkä jopa parempia kuin ensimmäinen, löin 13, 14 ja 13 greeniosumaa, mutta en saanut palloa tippumaan kuppiin. Kiepsahduksia oli lukuisia ja pallo rullaili reunan päältä, mutta en saanut linjaa ja kovuutta kohtaamaan täydellisesti. Pelaaminen paineen alla vaikutti varmasti asiaan ainakin toisena päivänä. Olin kisan aikana myös kaksi kertaa tässä pitkässä heinässä, joista toisella kerralla selvisin huikealla paarilla ja toisen kerran sain lyödä seitsemän kertaa ennen kuin pallo löysi tiensä kupin pohjalle.. Viimeisenä päivänä sain mailatytökseni oululaisen Sonja Pakosen, joka on tällä hetkellä Sveitsissä opiskelemassa. Hyvä, hyödyllinen, opettavainen reissu. Vedin viikon kevyenä ja ensi viikkoon valmistavana. Olo on levollinen ja energinen. Odotan innolla ensi viikkoa. Kisa alkaa poikkeuksellisesti sunnuntaina, jotta naisten golf saisi enemmän aikaa TV-ruudussa. Turkin kenttäkin on tuttu ja hotelli ehkä hienoin missä olen ikinä majoittunut!

blogi sveitsi 3        blogi sveitsi 4   Blogi sveitsi2

Puss o kram

Linda